Sattva Jooga Seinäjoki - kirjoituksia
Hengityksen voimaLauantai 18.8.2018 - Anneli Kupari Tässä kirjoituksessa oli tarkoitus jatkaa kiireen pohtimista ja keinoja kiireen tunteen vähentämiseksi. Jatkan siitä aiheesta myöhemmin, mutta tässä kirjoituksessa puhun hengityksestä. Miten sitä voi eri tavalla hyödyntää sekä arjess että joogassa. Tervetuloa lukemaan!
Tässä kirjoituksessa oli tarkoitus jatkaa kiireen pohtimista ja keinoja kiireen tunteen vähentämiseksi. Kuuntelin kuitenkin tällä viikolla mielenkiintoisen podcastin (https://itunes.apple.com/us/podcast/yoga-talk-show-lucas-rockwood/id595985368 episody 318) hengityksestä. Sen inspiroimana päätinkin vaihtaa aihetta ja palata tuohon kiireen pohdiskeluun myöhemmin.
 Joogaa ohjatessani kysyn usein oppilailta, miten jooga heidän mielestä eroaa venyttelystä? Tähän kysymykseen löytyy hyviä vastauksia. Vastauksia tulee kuten kehon kuuntelua, kiireettömyyttä, rauhaa, ilman suorittamista, mielenhallintaa jne. Hyviä vastauksia, kaikki sitä, mitä jooga on. Kaikkiin edellä mainittuihin sisältyy perusajatus joogasta eli tietoinen läsnäolo tässä hetkessä. Ollaan tässä hetkessä, ei murehdita mennyttä eikä tulevaa. Ainut oikea elämä on tässä ja nyt. Menneisyyteen et voi enää vaikuttaa ja tulevaisuutta ei ole. Ainut asia, johon voit vaikuttaa on tämä hetki. Kuinka usein unohdammekaan tämän?
Hengitys on hyvä ankkuri tähän hetkeen. Jos ajatuskaruselli lähtee pyörimään inhottavin ajatuksin menneisyydestä (miksi sanoin niin tai kunpa olisin tehnyt toisin) - tai tulevaisuuden murehtimisena (voi miten ehdin tehdä tuon tai en selviä tuosta tulevasta) - on hyvä palata hengitykseen ja pysäyttää ajatuskaruselli ja tuoda tietoisuus tähän hetkeen hengityksen avulla. Pysähtyminen tähän hetkeen antaa aivoille samalla lepohetken ajatuksista. Lepohetken jälkeen on rauhallisempi mieli kohdata ajatuskarusellin heittämät ajatukset ja tehdä tulevaisuuden suunnitelmia..Tulevaisuuden suunnittelua siis tarvitaan edelleen, mutta välillä on hyvä antaa aivoille lepohetki.
 Hengitys apuna niin joogassa kuin elämässäkin
Tuossa kuuntelemassani podcastissa puhuttiin kolmenlaisesta hengittämisestä. Normaalisti ihminen hengittää n. 8-12 kertaa minuutissa. Kuitenkin nyky-yhteiskunnassa kiireen, stressin yms. jännitystilanteiden vuoksi hengitystiheys usein yltää 15 kertaan. Hengitämme usein myös pinnallisesti siten, että käytämme vain ylähengitystie-elimiä ja alahengitystie-elimet ja pallea jää hyödyntämättä.
Joogassa käytetään yleensä hengitystä, jossa hengitetään n. 4-5 kertaa minuutissa niin, että sisään ja uloshengitys kestävät yhtä pitkään. .Sisään ja ulos hengitetään n. neljään laskien. Kun hengitystä rauhoitetaan, samalla vaikutetaan myös parasympaattiseen hermostoon, joka on automisen hermoston eli tahdosta riippumattoman hermoston toinen osa, jonka aktivointi hidastaa sydämen sykettä, pienentää hengitystiheyttä, rauhoittaa (wikipedia).
Joogassa voidaan käyttää myös Ujjayi -hengitystä, jossa hengitystiheys on n. 4-5 kertaa minuutissa, mutta hengitystä pidätetään kurkkua jännittämällä. Tätä hengitystapaa käytetään astangajoogassa lähes koko harjoituksen ajan. Se lämmittää kehoa ja rauhoittaa. Videolla KinoYogan esimerkki tästä Ujjayi hengityksestä (https://www.youtube.com/watch?v=oRb56apRa40). On ollut itselle vaikea oppia, mutta ihana hengitystapa, kun sen oppii.
Työn aloitus on jälleen sotkenut unirytmini ja olen nukkunut tosi huonosti. Olen nyt testaillut tätä hengitystä ja kyllä se rauhoittaa ja saa helpommin unen päästä kiinni. Testatkaa ihmeessä!
Joogassa tätä hengitystapaa voidaan käyttää harjoituksen aluksi piristämään ja virkistäytymään. Tämä hengitys on myös voimakkaasti keuhkoja ja kehoa puhdistava hengitys. Itsellä tämä tuntuu päässä asti, ikäänkuin pää ja ajatukset selkiytyisivät. Tätä hengitystapaa kutsutaan KabalaBhani -hengitykseksi. Videolla esimerkki tästä hengityksestä. Lapsilla on ollut hauskaa, kun ensimmäisiä kertoja tätä harjoitin. "Heräsin, kun sä hengitit.", sanoivat, mutta eivät enää ihmettele lainkaan.
 Hengittäminen on välttämätöntä ja sitäkin voi tehdä monella eri tavalla. Hengitystiheyden hidastaminen rauhoittaa aina. Itse käytän hengitysharjoituksia paitsi joogassa myös arjessa. Käytän tuota Ujjayi -hengitystä aina kun joogaan riippumatta joogalajista. Se rauhoittaa, lämmittää ja auttaa keskittymään. Tätä samaa hengitystä käytän ihan arjessa. Jos joku tilanne jännittää tai on muuten ahdistunut ja inhottava olo teen syvähengitystä, pienennän hengitystiheyttä. Joskus annan myös äänen kohista, kuten Ujjayi -hengityksessä, mutta ihan joka paikassa kohina ei ole mahdollinen. Syksyisin ja talvisin tarvin tuota Kabalabhati-hengitystä, joka varsinkin aamuisin saa virkistäytymään. Jatkan edelleen kokeilua tuosta unettavasta hengityksestä.
Hengitetään siis edelleen ja tietoisesti sitäkin! Metsä ja luontopolut ovat mitä parhaita paikkoja hengittämiselle.
Iloa ja valoa viikkoosi,
Anneli
 Seuraa myös FB ja Instagram @tietoinenolo,
Twitteri @kupaan.
Jaan hyvinvointi- ja joogavinkkejä!
Ohjaan Yin- ja Astangajoogaa Joogakoulu Sanmayassa Seinäjoella.
|
|
Avainsanat: hengitys tietoinenolo jooga astanga |