Share |

Sattva Jooga Seinäjoki - kirjoituksia

Hengityksen voima

Share |

Lauantai 18.8.2018 - Anneli Kupari


Tässä kirjoituksessa oli tarkoitus jatkaa kiireen pohtimista ja keinoja kiireen tunteen vähentämiseksi. Kuuntelin kuitenkin tällä viikolla mielenkiintoisen podcastin (https://itunes.apple.com/us/podcast/yoga-talk-show-lucas-rockwood/id595985368 episody 318) hengityksestä. Sen inspiroimana päätinkin vaihtaa aihetta ja palata tuohon kiireen pohdiskeluun myöhemmin.

anneli_hki.JPG
 
Joogaa ohjatessani kysyn usein oppilailta, miten jooga heidän mielestä eroaa venyttelystä? Tähän kysymykseen löytyy hyviä vastauksia. Vastauksia tulee kuten kehon kuuntelua, kiireettömyyttä, rauhaa, ilman suorittamista, mielenhallintaa jne. Hyviä vastauksia, kaikki sitä, mitä jooga on. Kaikkiin edellä mainittuihin sisältyy perusajatus joogasta eli tietoinen läsnäolo tässä hetkessä. Ollaan tässä hetkessä, ei murehdita mennyttä eikä tulevaa. Ainut oikea elämä on tässä ja nyt. Menneisyyteen et voi enää vaikuttaa ja tulevaisuutta ei ole. Ainut asia, johon voit vaikuttaa on tämä hetki. Kuinka usein unohdammekaan tämän?
 
Hengitys on hyvä ankkuri tähän hetkeen. Jos ajatuskaruselli lähtee pyörimään inhottavin ajatuksin menneisyydestä (miksi sanoin niin tai kunpa olisin tehnyt toisin) - tai tulevaisuuden murehtimisena (voi miten ehdin tehdä tuon tai en selviä tuosta tulevasta) - on hyvä palata hengitykseen ja pysäyttää ajatuskaruselli ja tuoda tietoisuus tähän hetkeen hengityksen avulla. Pysähtyminen tähän hetkeen antaa aivoille samalla lepohetken ajatuksista. Lepohetken jälkeen on rauhallisempi mieli kohdata ajatuskarusellin heittämät ajatukset ja tehdä tulevaisuuden suunnitelmia..Tulevaisuuden suunnittelua siis tarvitaan edelleen, mutta välillä on hyvä antaa aivoille lepohetki. 
jouppila_kyltit.JPG


Hengitys apuna niin joogassa kuin elämässäkin
 
Tuossa kuuntelemassani podcastissa puhuttiin kolmenlaisesta hengittämisestä. Normaalisti ihminen hengittää n. 8-12 kertaa minuutissa. Kuitenkin nyky-yhteiskunnassa kiireen, stressin yms. jännitystilanteiden vuoksi hengitystiheys usein yltää 15 kertaan. Hengitämme usein myös pinnallisesti siten, että käytämme vain ylähengitystie-elimiä ja alahengitystie-elimet ja pallea jää hyödyntämättä. 
  1. Joogassa hengityksestä puhutaan pranayama nimellä (prana wikipedia =hindulaisessa filosofiassa ja joogafilosofiassa elämänvoima, joka kiertää kehon energiakanavissa, nadeissa).


Joogassa käytetään yleensä hengitystä, jossa hengitetään n. 4-5 kertaa minuutissa niin, että sisään ja uloshengitys kestävät yhtä pitkään. .Sisään ja ulos hengitetään n. neljään laskien. Kun hengitystä rauhoitetaan, samalla vaikutetaan myös parasympaattiseen hermostoon, joka on automisen hermoston eli tahdosta riippumattoman hermoston toinen osa, jonka aktivointi hidastaa sydämen sykettä, pienentää hengitystiheyttä, rauhoittaa (wikipedia).
 
Joogassa voidaan käyttää myös Ujjayi -hengitystä, jossa hengitystiheys on n. 4-5 kertaa minuutissa, mutta hengitystä pidätetään kurkkua jännittämällä. Tätä hengitystapaa käytetään astangajoogassa lähes koko harjoituksen ajan. Se lämmittää kehoa ja rauhoittaa. Videolla KinoYogan esimerkki tästä Ujjayi hengityksestä (https://www.youtube.com/watch?v=oRb56apRa40). On ollut itselle vaikea oppia, mutta ihana hengitystapa, kun sen oppii.

  1. Tämä seuraava podcastissa mainittu hengitystapa innosti itseäni kirjoittamaan tästä aiheesta.  Tässä hengityksessä vähennetään hengitystiheyttä alla viiteen niin, että uloshengitys kestää tuplasti sisäänhengityksen verran. Eli hengitetään sisään neljään laskien ja hengitetään ulos kahdeksaan laskien. Podcastissa kerrottiin, että jos tätä tekee 10 kertaa illalla, nukahtaa helposti.


Työn aloitus on jälleen sotkenut unirytmini ja olen nukkunut tosi huonosti. Olen nyt testaillut tätä hengitystä ja kyllä se rauhoittaa ja saa helpommin unen päästä kiinni. Testatkaa ihmeessä!

  1. Kolmas hengitystapa on puolestaan nopea hengitys, jossa hengitystiheyttä nostetaan 20-30 kertaan minuutissa kuitenkin niin, että pallea on mukana hengityksessä.. Olen ajatellut, että tällä hengityksellä saadaan ‘pumpattua’ aivoihin happea  nopeasti ja siten virkistäydytään. Tätä hengitystapaa voi käyttää esim. aamulla tai tilanteissa, joissa on väsynyt olo ja kaipaa virkistäytymistä.


Joogassa tätä hengitystapaa voidaan käyttää harjoituksen aluksi piristämään ja virkistäytymään. Tämä hengitys on myös voimakkaasti keuhkoja ja kehoa puhdistava hengitys. Itsellä tämä tuntuu päässä asti, ikäänkuin pää ja ajatukset selkiytyisivät. Tätä hengitystapaa kutsutaan KabalaBhani -hengitykseksi. Videolla esimerkki tästä hengityksestä. Lapsilla on ollut hauskaa, kun ensimmäisiä kertoja tätä harjoitin. "Heräsin, kun sä hengitit.", sanoivat, mutta eivät enää ihmettele lainkaan.

polku.JPG
 
Hengittäminen on välttämätöntä ja sitäkin voi tehdä monella eri tavalla. Hengitystiheyden hidastaminen rauhoittaa aina. Itse käytän hengitysharjoituksia paitsi joogassa myös arjessa. Käytän tuota Ujjayi -hengitystä aina kun joogaan riippumatta joogalajista. Se rauhoittaa, lämmittää ja auttaa keskittymään. Tätä samaa hengitystä käytän ihan arjessa. Jos joku tilanne jännittää tai on muuten ahdistunut ja inhottava olo teen syvähengitystä, pienennän hengitystiheyttä.  Joskus annan myös äänen kohista, kuten Ujjayi -hengityksessä, mutta ihan joka paikassa kohina ei ole mahdollinen. Syksyisin ja talvisin tarvin tuota Kabalabhati-hengitystä, joka varsinkin aamuisin saa virkistäytymään. Jatkan edelleen kokeilua tuosta  unettavasta hengityksestä.
 
Hengitetään siis edelleen ja tietoisesti sitäkin! Metsä ja luontopolut ovat mitä parhaita paikkoja hengittämiselle.

Iloa ja valoa viikkoosi,
Anneli
oma_kuva_blogi_1.jpg
Seuraa myös FB ja Instagram @tietoinenolo,
Twitteri @kupaan. 
Jaan hyvinvointi- ja joogavinkkejä!
Ohjaan Yin- ja Astangajoogaa Joogakoulu Sanmayassa Seinäjoella.
 

Avainsanat: hengitys tietoinenolo jooga astanga


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini