Share |

Sattva Jooga Seinäjoki - kirjoituksia

Yhteisöllisyys

Share |

Lauantai 25.8.2018 - Anneli Kupari


Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyyden käsite on pyörinyt mielessäni viime viikon yhteisöllisten tapahtumien seurauksena. Kerran vuodessa järjestettävä katujuhla on aina kiva yhteisöllinen tapahtuma, jossa on mahdollisuus vaihtaa kuulumisia naapureiden kanssa. Tällainen naapuriyhteisöllisyys ja toisten tunteminen ei nykypäivänä enää ole itsestään selvää ja siksi arvostan näitä vuosittaisia tapaamisia paljon. Yhteisöllisyyttä koin myös Kyrö Distillery Companyn järjestämillä Kyrö Festeillä. Uskon, että heidän menestyksensä perustuu paljolti yhteisöllisyyteen; halutaan tukea ja auttaa heitä menestymään. Tapahtumassa oli tällaista henkeä ja oli kiva olla osa tapahtumaa ja ikään kuin osa heidän menestystään.

kyro.JPG

Yhteisöllisyys on monen organisaation strategiassa korostettu arvo. Sitä halutaan painottaa joko arvona tai strategisena päämääränä, mutta tiedetäänkö oikeasti, mitkä seikat lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta? Miten johtamisessa ja esimiestyössä voidaan lisätä yhteisöllisyyden kokemusta? Tätä olen pohdiskellut tällä viikolla.


Wikipedian mukaan yhteisöllisyys tarkoittaa ihmisten sosiaalisten suhteiden muodostamaa kokonaisuutta, jonka kantavana teemoina ovat luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Kaikki tärkeitä teemoja erityisesti muutostilanteessa. Ihmisten osaamiseen tulee luottaa, heidät tulee osallistaa muutoksen toimeenpanoon ja sitä kautta he sitoutuvat myös paremmin muutokseen. Ja jos pystyy vaikuttamaan muutoksen toimeenpanoon, sitoutuu ja motivoituu muutokseen myös paremmin.
 
Yhteisöllisyyteen liittyy myös asioiden valmistelun avoimuus ja viestintä. Erityisesti muutoksissa keskustelemattomuus  ja asioiden salaaminen johtaa turhaan spekukointiin ja vatvontaan ja aikaa kuluu turhaan. Epävarmuus muutoksen vaikutuksesta itseen pohdituttaa vielä kotonakin eikä lisää hyvinvointia. Halvempaa ja hallittavampaa on keskustella ja kertoa.  Antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Tämä malli vie enemmän aikaa, mutta lopputulos on parempi ja yhteisöllisyys kasvaa. Vaikka tulevaisuus on epävarma, yhteisöllisyyden tunne tuo turvaa. (Dynaaminen johtaminen: kohti yhteisöllistä ja näkemyksellistä johtamista. Urpo Jalava, Risto Matilainen.)
 
DDF6FB62-EF25-490B-88F7-BDB5742D3CD1.JPG
Kuva Kati Torkko.

Yhteisöllisyyden hyöty

Dynaaminen johtaminen -kirjan tärkeimpiä väittämiä on, että työyhteisö ei ole sen paremmin strategisesti, toiminnallisesti kuin moraalisesti terveellä pohjalla, mikäli siltä puuttuu sen jäsenten keskinäistä yhteisöllisyyttä ylläpitävä yhteisöllinen ja strateginen vuoropuhelu. Vuoropuhelu rikastuttaa ja yhdessä löydetään parempi ja innovatiivisempi ratkaisu helpommin kuin yksin puurtaen. Ymmärretään, että jäsenet tarvitsevat työyhteisöä ja työyhteisö tarvitsee jäseniään. Luotetaan toiseen. Kuunnellaan ja myös kuullaan, mitä toisella on sanottavaa. Tällainen yhteisöllisyys johtaa aktiiviseen osallistumiseen keskusteluun ja kiinnostuksen asioihin. Jäsenet ovat halukkaita suuntautumaan tulevaisuuteen ja työyhteisön toiminnan muokkaamiseen edessä olevien haasteiden pohjalta. Jäsenet tukevat esimiehiään ja kollegojaan, jotta nämä voisivat tehdä työnsä hyvin. Autetaan ja jaetaan osaamista, ei pimitetä tietoa.
 

Yhteisöllisyys etätöissä

Olen paljon pohtinut, miten mahdollistaa vuoropuhelu ja yhteisöllisyyden kokemus myös etätyössä oleville. Etätyössä kuitenkin painottuu yksin tekeminen ja pahimmillaan vieraantuu työyhteisöstä. Työyhteisöstä vieraantuminen on ilmiö, jossa yksilö etääntyy työyhteisöstään, sen todellisista pyrkimyksistä ja suhteet toisiin ihmisiin tulevat merkitykselliseksi vain hyödyn kautta. Vieraantumisen voi johtaa tilaan, jossa työntekijä ei näe toimintansa seurauksia suhteessa muihin.  (Dynaaminen johtaminen: kohti yhteisöllistä ja näkemyksellistä johtamista. Urpo Jalava, Risto Matilainen.)
 
On hyvä tukea kasvokkain näkemisiä erityisesti tilanteissa, joissa työyhteisöstä iso osa työskentelee etätöissä. Yhteinen kasvokkain tapaaminen helpottaa asioiden käsittelyä  myös etänä. On helpompi ottaa yhteyttä etätöissä olevaan, kun hänet tuntee entuudestaan. Toimistolla on mahdollisuus keskusteluun, asioiden pallotteluun, jonka seurauksena löytyy ehkä joku vielä parempi ratkaisu. Olet osa työyhteisöä, jossa annat osaamistasi ja ajatuksiasi yhteiseen hyvään ja toisaalta saat omaan työhösi ajatuksia. Ei myöskään voi liikaa painottaa tiedon jakamisen tärkeyttä, sen avoimuutta ja tasapuolisuutta. Työyhteisön tulee saada tieto asioista yhtä-aikaa riippumatta siitä, missä fyysisesti työskentelee. Sähköinen viestin toimii siten paremmin kuin käytävällä kertominen. Lisäksi etätyössä oleva kokee helposti vieraantumista, jos häntä ei esim. kokoustilanteessa oteta keskusteluun mukaan. Tasapuolinen kuuntelu tässäkin tilanteessa on erityisen tärkeä.

E927190B-40F0-4864-B6B5-678992DFECB3.JPG
 
Yhteisöllinen toiminta luo hyvinvointia. Kuuluu yhteisömme sitten vapaa-aikaan, harrastukseen, perheeseen tai työhön, yhteisöllisyys vahvistaa toistemme tukemista ja auttamista. Halutaan auttaa yhteisö menestymään ja voimaan paremmin. Yhteisöllisyyden teemat, kuten luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys, pätevät hyvin kaikissa yhteisöissä. Ei se meidän perheyhteisökään toimi ilman näitä painotuksia.

Iloa ja valoa viikkoosi,
Anneli
oma_kuva_blogi_1.jpg
 
Seuraa myös FB/Instagram @tietoinenolo sekä
Twitter @kupaan. 
Jaan hyvinvointi- ja joogavinkkejä.
Ohjaan joogaa Joogakoulu Sanmayassa Seinäjoella.

Avainsanat: yhteisöllisyys, hyvinvointi, tietoinenolo


Kommentit

27.8.2018 16:56  Minna Kansanaho

Juuri näin! Yhteisöllisyyden voima on näkyy myös historiassa. Omalla työpaikallani on oppiminen ja yhteisöllisyys yhdistetty jo vuodesta 1892 lähtien. Arvona se yhä vain korostuu. Lisäksi mieleeni tulee osuustoiminnan merkittävyys!

27.8.2018 16:57  Minna Kansanaho

Juuri näin! Yhteisöllisyyden voima näkyy myös historiassa. Omalla työpaikallani on oppiminen ja yhteisöllisyys yhdistetty jo vuodesta 1892 lähtien. Arvona se yhä vain korostuu. Lisäksi mieleeni tulee osuustoiminnan merkittävyys!

27.8.2018 17:13  Anneli Kupari

Kyllä. Oppiminen ja osaamisen vahvistaminen lähtee siitä, että halutaan antaa ja jakaa tietoa. Yhteisöllisessä vuotovaikutustilanteessa asia jalostuu ja paranee enemmän kuin vain yksin asiaa pohdiskellessa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini