Sain joogaopettajaopinnoissani tehtäväksi kirjoittaa Patanjalin 8 portaan tiestä. Samoin Anne Nuotio kertoi kurssillaan tästä. Hän on myös kirjoittanut tästä kirjan (Niyamat ojennukseen - Opas henkiseen asanaharjoitteluun), jonka luin lomallani. Kirjassa tuodaan sutrat osaksi joka päiväistä harjoittelua, mikä itselle avasi loistavasti tätä joogan henkistä puolta, jota harvemmin tuodaan esille joogatunneilla. Keskittyminen tekemiseen ja kehon kuunteluun on ollut viime viikkojen ajan pääpaino omassa harjoituksessa. Kehosta löytyy viisaus. Kun sitä kuuntelee, sieltä löytyy vastaus.
Sain joogaopettajaopinnoissani tehtäväksi kirjoittaa Patanjalin 8 portaan tiestä. Samoin Anne Nuotio kertoi kurssillaan tästä. Hän on myös kirjoittanut tästä kirjan (Niyamat ojennukseen - Opas henkiseen asanaharjoitteluun), jonka luin lomallani. Kirjassa tuodaan sutrat osaksi joka päiväistä harjoittelua, mikä itselle avasi loistavasti tätä joogan henkistä puolta, jota harvemmin tuodaan esille joogatunneilla.
Patanjalin Joogasutra on syntynyt n. 350 eKr. Se muodostaa joogan oppimisen ja opettamisen perusteet. Sutrien opiskelu tulisi liittyä joogaharjoitukseen. Lauseiden pohdinta irrallaan harjoituksesta on hyödytöntä (Jooga Suomessa: Joogaopettajan opas. Suomen joogaliiton julkaisu). Opiskelussa tulisi käsitellä tiettyä asiakokonaisuutta ja siltä pohjalta pyrkiä avaamaan juuri tuon osakokonaisuuden pääviesti elämää ja harjoitusta varten.
Joogasutran yhdistävä ajatus sisältyy Asthangajoogaan – kahdeksan jäsenen joogaan, josta käytetään myös nimitystä kahdeksan portaan tie. Nämä portaat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: 1) ulkoinen tie – jooga, jota voi harjoittaa sekä 2) Sisäinen tie – jooga, jota ei voi harjoittaa. (Jooga Suomessa: Joogaopettajan tie). Tässä kirjoituksessa keskityn ulkoiseen tiehen.
A) Ulkoisen tien ensimmäinen osa kuvastaa yksilön tapaa elää sosiaalisena olentona suhteessa toisiin tai itseensä.
Yama (1 osa astangajoogan 8 osaisessa haarassa)– Suhde toisiin ihmisiin, johon liittyy väkivallattomuus ja erilaisuuden kunnioittaminen (ahimsa). Totuudellisuus (satya), puhutaan totta, asioita ei vääristellä. Luovutaan omistamisen halusta (asteya) sekä ollaan maltillisia (brahmacharya). Toisiin suhtautumisen osana on lisäksi keskittyminen oleelliseen (aparigaha). Anne Nuotio kertoo kirjassaan, että Yama muistuttaa meistä asioista, joita meidän on tärkeä kontrolloida - eri tilanteissa eri tavoin. Viisaus on sitä, että noudatamme ohjeita itseämme kuunnellen emmekä pakottaen itseämme mihinkään muottiin. Viisaus on myös kohtuullisuuden ymmärtämistä eikä itsensä ruoskimista ja pakottamista.
Niyama (2 osa)– Suhde itseensä. Suhteessa itseensä ollaan sovinnossa itsensä kanssa (shaucha) sekä tyytyväisiä ja onnellisia ilman kohdetta (santosha). Annen mukaan asanaharjoittelussa ei anneta tilaa negatiivisille ajatuksille. Tulisi pyrkiä rentoutumaan vaikeissa asanoissa tai hellittämään. Suhteessa itseensä on kyky asettua käyttöön ilman ehtoja, innostua asioista (tapas). Annen mukaan Tapas tarkoittaa itsekuria itseä kohtaan. Meidän on pidettävä kuria itsellemme aluksi, jotta terveemmät elämäntavat toteutuvat. Kuitenkin aina kohtuudella ja lempeydellä itseä kohtaan. Tulee olla jatkuva ja syvä tietoisuus siitä, mitä itsessä tapahtuu (svadhyaya). Asanaharjoittelussa joogaaja tarkkailee ja tutkii itseään. Meillä tulee olla myös kyky hellittää ja rakentaa elämä jonkin meitä korkeamman varaan (ishwara – pranidhana). Annen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että asanoita tehdessämmekin pidämme tietoisuuden omaan ytimeen ja hoidamme kehoamme, jotta se kantaa meidän sinne, mihin olemme menossa.
Oikea elämän asenne ja suhde ympäristöön johtaa tasapainoon ja itsetuntemukseen. Helpottaaksemme vuorovaikutusta meidän tulee muuttaa omaa käyttäytymistämme. Oikean yhteyden luomiseksi on ennen kaikkea ymmärrettävä, että kaikki olennot ovat erilaisia. Jokainen näkee tapahtumat oman persoonansa kautta. Kaikki näkemykset ja mielipiteet ovat samanarvoisia, vailla hierarkiaa. (Joogan tie – tienviittoja).
B) Toiminnan jooga
Oikea sovellus johtaa kehon liikkumattomuuteen, hengityksen kevenemiseen ja aistien asettumiseen spontaanisti valppaina lepotilaan.
Asana (3 osa) eli kehon harjoitukset sekä
pranayama (4 osa) eli hengityksen hallinta kuuluvat toiminnan joogaan.
Anne tuo kirjassaan esille asana -harjoittelun merkitystä. Emme voi olla henkisiä ilman yhteyttä kehoomme. Meissä on monia kerroksia ja nämä kerrokset kommunikoivat keskenään. Patañjalin mukaan keho on valmis meditaatioon, kun siinä ei ole enempää velttoutta eikä jännitystä. Jos keho on voimakas, tasapainoinen ja terve, ei asanoiden tekeminen tunnu juuri muulta kuin virkistävältä kävelyltä. Harjoituksesta toiseen avaamme tietä syvemmälle itseemme. Syvyyteen pääseminen vaatii aikaa ja rauhoittumista. (A Nuotio, Niyamat ojennukseen).
Pranayamassa Anne korostaa energiakehoamme. Tunnemme kehossamme pranamme ja tunteemme. Energiakehomme informoi meitä jatkuvasti ympäristön suhteen. Kun energiakehomme on puhdas ja vapaa, voimme hengittää ja hellittää kontrollista.
Syntyvä sisäinen yhteys parantaa yksilön ja yhteisön välistä tasapainoa. Oikea harjoituksen sovellus johtaa pinnallisesta tietoisuudesta syvään tietoisuuteen ja sisäiseen rehellisyyteen. Nämä ovat alkua inhimilliselle kasvulle.
Jooga ei ole uskontoa, vaikka joogan 'henkisestä' puolesta puhutaan. Henkisyydellä tarkoitetaan ihan vain ihmisenä kehittymistä ja elämää varten oppimista. Edelläkin kuvatut asiat ja periaatteet ovat ihan juuri sitä varten. Että voisin elää parempaa elämää hyvinvoivana.
Iloa ja valoa viikkoosi!
Anneli
Seuraa myös @tietoinenolo FB/IG.
Jaan hyvinvointi- ja joogavinkkejä.
Ohjaan Joogakoulu Sanmayalla vuoden 2018 loppuun saakka.
